Eutanasia

 Olen pitänyt pitkään taukoa blogini kirjoittamisesta sillä vointini on ollut hyvin huono. Olin kesällä saattohoito osastolla, jossa en kuitenkaan pystynyt kaikkien valojen ja äänien takia olemaan. Tämän lisäksi huoneeseeni tuli vähän väliä eksyneitä muistisairaita kuolemaa tekeviä vanhuksia ja lääkelistaani ei saatu mitenkään oikeanlaiseksi eli en saanut esim pahoinvointilääkettä jota olen nyt syönyt kohta 7 vuotta, koska se oli vain kadonnut jotenkin listalta. Olin siis vointini kanssa aivan pulassa paikassa, joka on tarkoitettu viimeiseksi paikaksi ja missä viimein pitäisi päästä lepoon. Tämän kaiken seurauksena pyysin päästä kotiin. Se ei onnistunut joten soitin itselleni kiireettömän ambulanssin ja lähdin kotiin ja totesin, että kuolen mielummin siellä. 

Sairaalassa

Tämän jälkeen lääkärini suivaantui ja sanoi ettei kestä katsella tätä enää ja aloitti minulla hoidot. Samalla minua pelotti, mutta olin todella TODELLA kiitollinen hänelle. Sain hoitoja 3kk ajan ja tämän takia en taaskaan uskaltanut päivittää mitään tilanteestani ettei hoitoja evätä minulta jälleen. Hoidot auttoivat. POTS katosi. Jaksoin paljon paremmin ja oireeni alkoivat hitaasti, mutta varmasti helpottamaan.

Hoitojen avun jälkeen ekaa kertaa ulkona

Neljänteen hoitoon kiireettömällä ambulanssilla mennessäni olin tämän kyseisen hoitopaikkani ovella paarien päällä ja yritimme mennä sisään. Hoitaja tuli kertomaan, että heillä on niin iso hoitajapula, niin paljon infektio potilaita ja niin vähän puhtaita huoneita käytössä ettei hoitoani voida toteuttaa ja minun on lähdettävä kotiin. Näin ollen lähdin samalla kiireettömällä ambulanssilla kotiin. Tämän jälkeen olin yhteydessä lääkäriini, että mitäs nyt tehdään niin mistään säännöllisistä hoidoista tai edes nesteytyksestä ei kuulemma ole sovittu eikä hän niitä suostu määräämään. Puhelumme loppui siihen, että hän toivotti jaksamisia.

Tässä vaiheessa ajattelin, että some hiljaisuuden voi ainakin Instagramin (kkristta) puolella rikkoa. Olin paremmassa kunnossa ja yritin tehdä niin paljon kuin kykenin. Olin kuitenkin kaukana terveestä. 

Nyt tähän päivään mennessä kuntoni on romahtanut täysin. Hoitojen teho on menetetty, koska sain niitä liian vähän aikaa ja nukun nykyään 16h vuorokaudessa sen lisäksi, että olen koko ajan kivuissa, pahoinvoinnissa ja kroppani on aivan AIVAN loppu. 

Nyt olen miettinyt vakavissani, että kerran Suomen ”hyvinvointivaltiossa” ei saa hoitoa kuin rikkaat ja rahalla yksityisellä, enkä kestä enää fyysistä olotilaani, jää ainoaksi vaihtoehdokseni eutanasia. Lähdin siis selvittämään eutanasian mahdollisuutta ja saisin kuin saisinkin eutanasian ja pääsisin vihdoin eroon 7 vuoden tuskasta sovitusti, MUTTA eutanasia on niin kallis prosessi ettei Kelan etuuksilla elävällä ole siihen mahdollisuutta. Eli edes eutanasia ei ole mahdollinen, jos taskussa ei ole kymppitonneja ylimääräistä.

Tänään puhuin taas/vihdoin lääkärini kanssa ja hänen hoitonsa minulle oli, että tsemppiä ja koita kestää. Kerroin, että yksityisen puolen lääkärilläni olisi nippu tutkimuksia joita voitaisiin tehdä ja jos näistä löytyisi jotain olisi kunnallisen pakko aloittaa jonkunlaiset vahvat hoidot (esim. IVIG) ja näin ollen voisin parantua. Tämän jälkeen kysyin, että voisiko hän kirjoittaa tutkimuksiin maksusitoumuksen. Se olisi tällä hetkellä viimeinen oljenkorteni, mutta ei kuulemma kunnallisella ole varaa kirjoitella minulle maksusitoumuksia, että kuulostaa hyvältä, mutta koita hankkia itse rahat.

Kiitos kehitysmaa Suomi, että 6,5 vuoden käsittämätön tuskani kipeänä neljän seinän sisällä pilkkopimeässä huoneessa jatkuu edelleen. Aikaisemmin olen aina sanonut etten toivoisi ME/CFS/POTS sairautta edes pahimmalle vihamiehelleni, mutta nyt haluaisin kyllä tietää, saisiko Suomessa hoitoa tähän neuroimmunologiseen sairauteeni, jos Suomen kunnallisen puolen johtavassa asemassa olevien lääkäreiden lapset sairastaisivat tätä samaa sairautta? Tämän kohtaloni takiako Suomen veteraanit ovat taistelleet meille "hyvinvointivaltion" oman henkensä uhalla?

🤍Krista Lahtinen

Instagram: kkristta

Sähköposti: krista.lahtinen97@gmail.com